Kuva: Tuomas Aro
Perheidylli
Ilo ja suru
Ajatella, nyt me saadaan koko perhe olla yhdessä, koko ajan. Mennään mökille “rintamapakolaisiksi” ja otetaan kaikki irti luonnon keskellä olemisesta. Käydään metsälenkeillä ja liikutaan yhdessä. Nautitaan koko perheen voimin! Ensimmäisen viikon jälkeen itken saunassa. En jaksa, en ehdi. Palavereita toisensa perään, istun aamusta iltaan vain koneella. Katson ikkunasta, kun mies ja lapsi pelaavat pelejä, menevät kalaan, hengailevat. Minä istun koneella. Lomautuksia, palavereita, työn vierellä haukattuja kiireisiä välipaloja. Katson toisesta huoneesta, kun lapsi makaa lattialla ja pelaa pelejä. En ehdi mennä edes juttelemaan.
“Ensimmäisen viikon jälkeen itken saunassa.”
Etäkoulu ja -työt verottivat vanhempien voimia
Lapsiperheiden elämän keskittyminen kotiin on vaikuttanut perheisiin hyvin eri tavalla. Lapset nojasivat yhä enemmän vanhempiin koulutöissä, ja moni vanhempi koki ylikuormittuneensa yrittäessään taiteilla oman etätyön ja lapsen etäkoulun välillä. Toisaalta yhteistä aikaa perheen kanssa on arvostettu, ja moni koki lähentyneensä lapsen ja puolison kanssa merkittävästi.
Joustavuus auttoi perheitä selviytymään
Perhe-elämää helpotettiin muun muassa joustamalla joistain säännöistä. Esimerkiksi ruutuaikaa saatettiin sallia enemmän, jotta vanhemmille jäi enemmän aikaa töille. Koti sai olla sotkuisempi ja noutoruokaan turvauduttiin useimmin. Myös oman ajan merkitys korostui: vanhempikin tarvitsee rauhaa pystyäkseen palautumaan ja olemaan paremmin läsnä tarvittaessa.
Kiitos,
et ollut yksin tunteidesi kanssa.
{{ parseInt(result.result_count * 100 / totalVotes)}} %
{{ result.result_name }}
