Henkilö seisoo teho-osastolla vihreässä suoja-asussa, maski kasvoillaan. Taustalla muovilla suojattuja sairaalalaitteita

Kuva: Patricia Bertényi

Tunteita teholla

Suru

Astelen varovasti ja pidän kädet taskussa. Hoitaja hymyilee silmillään rohkaisevasti ja johdattaa läpi teho-osaston. Tunnelma on rauhallinen. Kukaan ei juokse. Tai edes kävele rivakasti. Amerikkalaisten sarjojen luomat mielikuvat teho-osaston kiireestä, hälinästä ja piippauksista särkyvät. Aurinko tulvii sisään ikkunoista. Saavumme avaraan tilaan, jossa on kaksi tyhjää sänkyä. Välissä on vielä yksi huone, jonka ikkunoiden läpi näen tädin. Täti on hengityskoneessa. Hänen vierellään puuhailee ihminen suojavarusteissa. Kurkkuani kuristaa. Silmät kostuvat. Hoitaja seisoo vieressä, lempeästi. Hänen läsnäolonsa tuo tukea.

”Kukaan ei juokse. Tai edes kävele rivakasti.”

Teho-osaston kuormitus huoletti

Tehohoidossa pyritään torjumaan tilapäinen hengenvaara. Tehohoito on aina yksilöllistä ja hoitava lääkäri yhdessä muiden ammattilaisten kanssa arvioi, milloin tehohoito on tarpeen. Tehohoito on potilaalle raskasta, ja väärin perustein annettuna se tuo potilaalle turhaa kärsimystä. Kun koronapandemia alkoi vaikuttaa Suomessa, pelättiin, että tehohoitopaikat loppuvat kesken. Tehohoidossa ollaan keskimäärin kolme vuorokautta, mutta koronan takia 14 vuorokautta.

Ylilääkäri Mika Valtonen ja tehohoitaja Sanna Nerjanto keskustelevat työstään ja sen herättämistä tunteista sairaalapastori Harri Heinosen kanssa.

Kyynisyys ei kuulu työhön

Tehohoitoon tuleva potilas on kriittisesti sairas. Tämä asettaa suuria eettisiä vaatimuksia tehohoidossa työskenteleville. Ne kohdistuvat aina ensisijaisesti potilaan etuun, mutta tärkeää on myös huolehtia potilaan läheisistä. Hoitotyössä henkilökunta saattaa saada vastaansa monia tunteita, potilailta ja läheisiltä. Haastateltavat painottavat inhimillistä otetta niin itsensä kuin muiden kohtaamisessa. Kuoleman kohtaaminen kuuluu työhön ja siihen liittyy olennaisesti suru.

Myös hoitohenkilökunta tuntee surua ja se on normaalia – jopa toivottavaa. Jotta työssään ei kyynisty, haastateltavat painottavat puhumisen ja tunteiden kohtaamisen tärkeyttä. Omien tunteiden käsittely yhdessä työkavereiden kanssa auttaa pitämään ammattilaisen toimintakykyisenä.

Miltä sinusta tuntui?

Vaihtoehdot liittyvät tämän ilmiön ja sivun päätunteeseen. Kutsumme näitä toissijaiseksi tunteiksi. Voi kuitenkin olla, että et kokenut asiaa näin. Ehkä sinun päätunteesi olikin joku muu? Vastaa silloin “muu” ja kerro halutessasi kirjeellä mitä tunsit.

Kun luin uutisia tehohoidosta, tunsin…

Järjestelmässä tapahtui virhe. Yritä hetken kuluttua uudestaan.

Kiitos,

et ollut yksin tunteidesi kanssa.

{{ parseInt(result.result_count * 100 / totalVotes)}} %

{{ result.result_name }}

Sairaanhoitaja katsoo peiliin ja asettaa maskia kasvoilleen, päässään hiusverkko ja kädessä vihreä suoja-asu

Empatiaverkossa