Kuva: Samuli Ikäheimo
Vessapaperikaaos
Pelko
Seison maitohyllyn edessä. Ostoslistassa lukee kaksi purkkia maitoa, kuten yleensä. Mitäs jos emme pääsekään kauppaan vähään aikaan? Otan varmuudeksi neljä. Ja iskukuumennettua maitoa pari, sehän ei mene vanhaksi. Kaupassa on tavallista enemmän ihmisiä. Hiki nousee kainaloihin, niskassa kihelmöivät hikipisarat. Tuskaisen näköinen nainen kärryt täynnä leipää pyyhältää ohi. Pitäisiköhän minunkin ottaa pari ylimääräistä, ainahan sen voi pakastaa. Vessapaperihyllyllä nousee pala kurkkuun. Hyllyssä on paljon aukkoja. Mitäs jos koko perhe sairastuu emmekä pääse kauppaan ja vessapaperi loppuu? Entäs jos muut ostavat kaiken eikä meille jää? Otan pari. Kolme. Pitäisikö isovanhemmillekin viedä myös?
“…niskassa kihelmöivät hikipisarat.”
Kaupat tyhjenivät vessapaperista
Vessapaperin hamstraus oli yleinen ilmiö ympäri maailmaa. Ilmiö saapui Suomeen kertarysäyksellä, päivä se jälkeen, kun WHO oli julistanut pandemian. Kaupat raportoivat myös poikkeuksellista menekkiä joissain elintarvikkeissa, kuten pastoissa, viljatuotteissa ja näkkileivässä.
Lähde: Kesko & Yle
Psykoterapeutti Maaret Kallio kertoo tunteista hamstrauksen takana.
On tärkeää tutkia, millainen suhde omaan reagointiin on
Selviytymiseen liittyy monesti kokemus hallinnasta. Me kaipaamme sitä kokemusta, että voimme vaikuttaa ja hallita. Tarve hallita ja kontrolloida tuntematonta on monella myös hamstrauksen taustalla. Vessapaperin hamstraajissa korostuivatkin vahvasti tuntevat ja tunnolliset ihmiset – hamstraus oli tapa hallita hallitsematonta tilannetta. Nyt onkin tärkeää palata muistoissa taaksepäin ja tarkastella tunteita, jotka saivat ne aikaan. Ahdistus, pelko ja epävarmuus ovat luonnollisia tunteita, joissa ei ole mitään väärää. Usein jo se, että osaa sanoittaa, mitä tuntee, esimerkiksi ahdistusta, voi jo tuoda turvaa.
Kiitos,
et ollut yksin tunteidesi kanssa.
{{ parseInt(result.result_count * 100 / totalVotes)}} %
{{ result.result_name }}
