Kuva: Heidi Holma

Ympäristösuru

Suru

Uusi kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti on julkaistu” irvokas notifikaatio puhelimeni ruudulla ilmoittaa. Mieliala synkkenee, hengitän syvään ennen kuin klikkaan sen auki. Uutinen varoittaa, että aikaikkuna ilmastokriisin hidastamiselle sulkeutuu. En halua – tai siis voi – syödä enää lihaa. Viimeisimmän lentomatkan ajattelu nostaa kiusallisen häpeän tunteen tajuntaan ja punan poskiin. Kaikissa ammateissa voi suuntautua hidastamaan ilmastonmuutosta, sanotaan. Miten voin elää kestävää elämää ja samalla vastata yhteiskunnan asettamiin tavoitteisiin tavoiteltavasta elämästä? Arjen ilmastoteot tuntuvat niin pieniltä, riittämättömiltä. Eurooppa kuivuu ja ennätyssuuret metsäpalot tuhoavat minusta riippumatta. Keski-Euroopan kuivuneet joet nostavat kyyneleet silmiin. Ja ne ihmiset, jotka tästä eniten kärsivät. Kurkkua kuristaa, pohjaton suru valtaa mielen. Meidän täytyy tehdä enemmän.

”Viimeisimmän lentomatkan ajattelu nostaa kiusallisen häpeän tunteen tajuntaan ja punan poskiin…”

Ympäristösuru on yksi ilmastoahdistuksen ilmentymä

Ilmastoahdistus eli ilmastonmuutosahdistus tarkoittaa ahdistustilaa, jossa henkilö kokee ilmastonmuutokseen liittyvien asioiden uhkaavan häntä. Ilmastoahdistus on merkittävä osa ympäristöahdistuksen ilmiötä. Ilmastonmuutos on lukuisille ihmisille keskeinen tulevaisuuteen liittyvä uhkakuva, minkä vuoksi ilmastoahdistuksen yksi peruspiirre on tulevaisuuteen liittyvä pelko ja huoli. Ilmastoahdistus ja niin kutsuttu tulevaisuusahdistus liittyvät usein yhteen.

Joka neljännessä suomalaisessa ilmastonmuutos on joskus herättänyt ahdistuksen tunnetta. Yleisimmät tunteet olivat kiinnostus (58 %), turhautuminen ja riittämättömyys (44 %), voimattomuus (39 %) ja toivo (36 %), harvinaisin lamaantuneisuus (12 %). Yli 15-vuotiaista 22 % koki sanan ”ahdistus” kuvaavan ”melko hyvin” tuntemustaan ilmastonmuutoksesta. Suurin osa yläkouluikäisistä suomalaisista kuitenkin suhtautuu tulevaisuuteensa optimistisesti.

Nuorten luontodelegaatti Alli Pylkkö sekä Helsingin yliopiston ympäristöteologian dosentti Panu Pihkala keskustelevat ilmastonmuutokseen liittyvistä tunteista.

Miltä sinusta tuntui?

Vaihtoehdot liittyvät tämän ilmiön ja sivun päätunteeseen. Kutsumme näitä toissijaiseksi tunteiksi. Voi kuitenkin olla, että et kokenut asiaa näin. Ehkä sinun päätunteesi olikin joku muu? Vastaa silloin “muu” ja kerro halutessasi kirjeellä mitä tunsit.

Ilmastonmuutos herättää minussa….

Järjestelmässä tapahtui virhe. Yritä hetken kuluttua uudestaan.

Kiitos,

et ollut yksin tunteidesi kanssa.

{{ parseInt(result.result_count * 100 / totalVotes)}} %

{{ result.result_name }}